Vaimenneet on Hugon huiskutukset, jäljellä on muistot kultaiset

Rakas Hugomme nukkui pois sunnuntaina 13.2.2011 aamulla kotonamme. Syyksi eläinlääkäri epäili kasvaimia, jotka olisivat levinneet keuhkoihin, koska Hugo meni niin nopeasti huonoon kuntoon, noin vuorokaudessa. Sunnuntaiaamuna soitimme päivystävälle, joka lupasi soittaa kunhan voisimme tulla. Hugo ei jaksanut enää niin kauaa vaan kuoli kotona hengityksen vaimetessa pikku hiljaa.

Hugollahan tutkittiin pitkään iho-ongelmia ja verikokeitakin otettu jatkuvasti, mutta koskaan niistä ei mitään löydetty. Hugon viimeisenä perjantaina saimme verikokeen tuloksen, josta todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Todennäköisesti vajaatoiminta oli seurausta kasvaimista. Mutta näillä arvailuilla nyt ei ole enää väliä, koska rakkaamme on päässyt parempaan paikkaan ja eroon kaikista kivuista.

Vaikka luopuminen onkin äärimmäisen vaikeaa ja raastavaa, osaamme jo olla onnellisia kaikista vuosista, jotka olemme Hugon kanssa saaneet viettää. Toki olisimme toivoneet, että niitä olisi suotu useampia. Hugo olisi täyttänyt 20.2.2011 seitsemän vuotta. Hugo oli minun ensimmäinen koira, jolta olen oppinut valtavasti. Hugon poismeno jättää suuren aukon elämäämme, mutta sydämistämme Hugo ei katoa koskaan. Kiitos kaikesta rakas Hugo <3

Diego on meidän paras kaveri!

Taas ollaan ulkoiltu Diegon kanssa aamulla ja pojilla alkaa käyttämään koko ajan paremmin. Diegokin on jo päässyt alkujännityksestä ja meno on välillä jo riehakastakin. Hemmo on onnellinen kun sai leikkikaverin!

 Diego

 'Näin sitä Diego kaivetaan Kiinaan!'

 Ja välillä painitaan :)

Ja sitten niitä herkkuja kiitos!

Me tahdotaan uusi, parempi kamera!

 Meillä on aivan liian vikkeliä koiria suhteessa kameran ja sen käyttäjän toimivuuteen. Voi, että mie olen jo kauan haaveillut järkkärikamerasta ja siitä, että sitä osaisi vielä käyttää. Olisi niin ihanaa saada hyviä ja tarkkoja kuvia koirien riemusta, kun pääsevät metsään juoksemaan tai sitten treffailemaan koirakavereita. Ollaankin nyt suunniteltu jonkun Canon Eoksen ostoa! Mutta sen käyttämään opetteluhan on sitte toinen asia...

Ennen uutta kameraa onkin, sitten tyydyttävä näihin surkeisiin yrityksiin. Tänään aamulla käytiin pitkästä aikaa koiratreffeillä kingcharlesinspanielin Vilin ja espanjan vesikoiran Diegon kanssa. Kyllähän pojilla oli lystiä!

Ja kylläpä maistui kotiin päästyä hirven luut pojille. Nämä onkin nyt viimeisiä hetkiä tutulla luunkaluamispaikalla, koska ensi viikolla on edessä muutto keskustaan kerrostaloon. Saa nähdä miten citykoirailu meiltä sujuu, mutta onneksi se on vain väliaikaista!

The first taste of spring

Kylläpäs luontoäiti osaa joskus yllättää iloisesti! Tänään saatiin jo esimakua keväästä, kun aurinko paistoi ja pakkastakin oli vain kaksi astetta. Ja nyt on sentään vielä tammikuu, niin tämä on kyllä harvinaista herkkua. Jospa tämä blogikin heräisi talvihorroksestaan auringon säteiden myötä. Tätä ihanaa päivää juhlistettiin poikien kanssa ulkoilemalla jäällä ja tässä tuleekin sitten kuvapostaus meidän ihanan reissun kunniaksi :)

Siinä sulle sitte!

Kukkuu, mie oon lumihilviö!

Huupertti

Tuleeko niitä nameja, vai huvikseenko niitä kuskataan mukana?

Luoksetuloharjotuksia: än...yy...tee...NYT!

Kumpi ottaa tosissaan? Tää on kisa!

Tai sitte Hemulla on vaan vikkelät kintut!

On jäänytkin kokonaan kertomatta täällä, että Hemmo kävi syksyllä silmätohtorilla. Silmät löytyi eikä niissä ollut mitään vikaa! Nyt kevään aikana meillä olisi tarkoitus käydä sitten lonkka- ja kyynäräkuvauksissa. Ja helmikuussa starttaa tämän vuoden näyttelykausi Tornion ryhmänäyttelystä, jonne olisi tarkoitus mennä treenaileen, kun se niin lyhyen matkan päässä on. Mutta nyt odotellaan kevättä saapuvaksi ja toivotaan lisää tällaisia päiviä!

Hakutreenejä

Juuri tultiin treenailemasta metsästä hakua. Ollaan nyt saatu ihan omia dameja, joten on huomattavasti helpompaa treenaillakin. Reilun viikon mittainen tauko hakuhommista on ilmeisesti tehnyt hyvää, koska tänään harjotukset meni niin hienosti, varsinkin Hemmolla.

Tehtiin treeni 5 damilla, joista kolme vietiin etukäteen ja kaksi heitettiin näkösällä. Hemmo haki sellaisella innolla ja vauhdilla jokaisen damin, ettei oltais ikinä osattu odottaa. Ja kaikki damit toi suoraan syliin! Ihan selvästi voidaan alkaa treenejä vaikeuttamaan, koska tämä kävi niin helposti. Seuraavalla kerralla voisi varmaan hakea vähän vaikeampaa maastoa ja kasvattaa matkaa.

Hugokin haki muutaman damin, vaikka ei läheskään niin suurella innolla kuin Hemmo. No kuka sitä yhtäkkiä töihin alkais, kun monta vuotta on jo paljon helpommalla päässy :D Hugon kanssa kun ei olla aikaisemmin hakua treenattu. No Hemmo autto kaveria ja haki loput kaksi metsään jäänyttä damia :)

Meni niin hienosti, että nyt on kyllä niin hyvä mieli ja intoa jatkaa harjotuksia! Ihania poikia! Verijälkeä ollaan kans suunniteltu, mutta vielä ei olla päästy toimeen.

Venehyppyharjotuksia :)

Täällä päin on nyt kovasti harjoteltu noutohommia, erityisesti vedestä noutoa. Säätkin on viime aikoina tätä harrastusta suosineet. Perjantaina käytii kasvattajan kanssa harjottelemassa noutohommia ja taas on saatu kullan arvoisia vinkkejä ja opastusta! Kiitos Pialle niistä!

Tänään ihan vahingossa keksittiin, että tämä veneestä hyppääminen, kun Ari nosti Hemmon veneeseen ja se oli ihan sen näkösenä, että ponkasenpa täältä takasin uiskentelemaan. Hienosti Hemmo antoi nostaa itsensä vedestä veneeseen ja hyppäsi veneestä noutamaan damia.

Dameja ollaankin tilattu äidiltäni iso liuta, kunhan ehtii niitä tehdä. Kasvattaja tuumasi, että kahdella ei taida tulla toimeen :D Joo totta se taitaa olla, näin ollaan huomattu! Ja mikä ihaninta tässä Hemmon 'rempseässä' luonteessa, on se että, se innostaa myös Hugoa reippaammaksi ja rohkeammaksi. Hugo on aina ollut niin arkailija, eikä ole kauhea rohkeasti lähtenyt uimaan. Nyt Hugokin skroolaa ku vanha tekijä!

Huonoa sapuskaa ja huonoja dameja!

Nyt ei kyllä sitten mikään tunnu onnistuvan! Nyt kun Hemmon pitäisi saada vähän täytettä luitten päälle, niin on se sitten keksinyt alkaa nirsoilemaan ruuan kanssa... En tiiä ollaanko tässä sitten tarjoiltu liian hyvää sapuskaa kun ei meinaa enää nappulat maistua? Hugo ja Hemmo kun ovat viime aikoina saaneet usein puuroa ja lihaa... Nooh, kaipa se Hemmokin alkaa syömään ku tarpeeksi nälkä tulee. Ei ole siis ollut kokonaan syömättä, vaan on syönyt melko vähän ja monesti jättää kuppiinsa ruokaa... Hugo taas söisi Hemmonki puolesta!

Ja tämä Hemmon valikoiva kausi jatkuu myös nouto- ja hakuharjotuksissa. Meillä on yksi dami, johon on sidottu linnun siivet kiinni. Se on ihan lempikalu ja sitä noudetaan ja haetaan oikeen suurella innolla ja tarmolla... Mutta muut damit ei oikeen meinaakaan kiinnostaa. Saattaa haulla käydä nuuhkaisemassa, mutta ei tuo. No toivotaan, että näihinkin ongelmiin saataisiin apuja huomisilta taipparihakutreeneiltä, joihin menemme nyt ihan ensimmäistä kertaa...

Mutta onneksi kuitenkin on paljon hyvääkin kehitystä ja edistymistä tapahtunut. Ollaan tehty viime aikoina useita onnistuneita ja hienoja treenejä, joista ollaan koko porukka saatu lisää intoa ja kipinää! Eiköhän tämä tästä taas :)