Vaimenneet on Hugon huiskutukset, jäljellä on muistot kultaiset

Rakas Hugomme nukkui pois sunnuntaina 13.2.2011 aamulla kotonamme. Syyksi eläinlääkäri epäili kasvaimia, jotka olisivat levinneet keuhkoihin, koska Hugo meni niin nopeasti huonoon kuntoon, noin vuorokaudessa. Sunnuntaiaamuna soitimme päivystävälle, joka lupasi soittaa kunhan voisimme tulla. Hugo ei jaksanut enää niin kauaa vaan kuoli kotona hengityksen vaimetessa pikku hiljaa.

Hugollahan tutkittiin pitkään iho-ongelmia ja verikokeitakin otettu jatkuvasti, mutta koskaan niistä ei mitään löydetty. Hugon viimeisenä perjantaina saimme verikokeen tuloksen, josta todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Todennäköisesti vajaatoiminta oli seurausta kasvaimista. Mutta näillä arvailuilla nyt ei ole enää väliä, koska rakkaamme on päässyt parempaan paikkaan ja eroon kaikista kivuista.

Vaikka luopuminen onkin äärimmäisen vaikeaa ja raastavaa, osaamme jo olla onnellisia kaikista vuosista, jotka olemme Hugon kanssa saaneet viettää. Toki olisimme toivoneet, että niitä olisi suotu useampia. Hugo olisi täyttänyt 20.2.2011 seitsemän vuotta. Hugo oli minun ensimmäinen koira, jolta olen oppinut valtavasti. Hugon poismeno jättää suuren aukon elämäämme, mutta sydämistämme Hugo ei katoa koskaan. Kiitos kaikesta rakas Hugo <3